Laajalti esiintyvä luonnonmyrkky löytyy kaikkialta, mukaan lukien ilmasta, maaperästä ja hanavedestä. Vedenkäsittelylaitokset eivät poista sitä, vaan ainoastaan tarkkailevat ja mittaavat sen pitoisuuksia.
Luonnollinen vierasaine
Samoin kuin lyijy, arseeni kuuluu xenobioottien luokkaan, eli kemiallisten aineiden, joilla ei ole arvoa millekään elävälle organismille. Päinvastoin, xenobiootit ovat erittäin tuhoisia ja tappavia. Jos lyijy saastuminen on ihmisen toiminnan tulos, arseeni on luonnollisesti levinnyt kaikkialle maailmaan. Tämä luonnollinen levinneisyys on epätasaista, minkä vuoksi tietyt alueet ovat erityisen alttiita arseenipäästöille. Näin tapahtuu, kun arseenin geologiset lähteet sijaitsevat lähellä pohjavesiä. Kaivosteollisuus ja maatalous laajamittaisella torjunta-aineiden käytöllään lisäävät arseenin saastelähteitä.
Vaikka arseeni on tunnettu ihmiskunnalle satojen vuosien ajan ja sen äärimmäisestä myrkyllisyydestä ollaan hyvin tietoisia, on edelleen puutetta laajamittaisista tutkimuksista, jotka yhdistäisivät jatkuvan altistumisen pienille arseenipitoisuuksille syövän kehittymiseen. Maailman terveysjärjestö (WHO) on tunnustanut epäorgaanisen arseenin vahvistetuksi karsinogeeniksi.*
Yhden suosituimman myrkyn synkät mysteerit
Arseenimyrkytyksen oireet muistuttavat suuresti flunssaa. Vuosisatojen ajan sitä on käytetty sekä sairauksien hoitoon että rikollisten aseena, koska se on erittäin myrkyllistä pieninäkin annoksina eikä sitä voi havaita ruoasta.
Alun perin lääketieteellisissä käytännöissä ei kyetty erottamaan tarkoituksellista arseenimyrkytystä ruokamyrkytyksestä. Arseenin jakelua on ajan myötä säännelty tiukasti, ja lääketieteellinen diagnostiikka on kehittynyt arseenin tarkkaan tunnistamiseen. Nykyään arseeniyhdisteitä käytetään edelleen joidenkin leukemiatyyppien hoitoon.
Arseeni tulee juomaveden mukana
Arseenilla ei ole hajua eikä makua, minkä vuoksi sen pitoisuuksia vedessä on tutkittava itse tai hankittava viralliset tulokset vesilaitoksen testeistä. Arseeni imeytyy ihon läpi hyvin vähän, mutta sitä voi hengittää helposti. Vaarallisinta on sen saanti veden ja ruoan kautta. Se hyökkää useita elimiä ja järjestelmiä vastaan, kertyy ajan myötä ja aiheuttaa jatkuvia ruoansulatusongelmia, kurkkukipua ja ihon tummumista.
Pitkäaikaisen altistumisen pienille arseeniannoksille oireina voivat olla sormien pistely, vatsakipu, pahoinvointi ja oksentelu. Koska hoitokeinoa ei ole, paras tapa torjua arseenin vaikutuksia on estää sen saanti kokonaan.
Arseenin suodattaminen on haastavaa
Arseeni muodostaa lukuisia yhdisteitä. Ihmisille myrkyllisimmät ovat epäorgaaniset yhdisteet. Ne eroavat vaikutuksiltaan siten, että trivalentti arseeniitti on arvioitu 2–10 kertaa myrkyllisemmäksi kuin pentavalentti arseenaatti**. On tärkeää ymmärtää, että erilaiset arseeniyhdisteet vaativat erilaisia suodatusmenetelmiä, kun niitä poistetaan juomavedestä.